9.9.2022 – Ajatuksia jäämistösuunnittelusta

Suomalaisen kansallisvarallisuuden määrä on kasvanut viime vuosikymmeninä, ja kansalaisten varallisuusasema on parantunut. Suuret vaurastuneet sotien jälkeiset ikäluokat ovat eläköitymässä, ja yhä useammalle suomalaiselle on ajankohtaista miettiä, kenelle hänen omaisuutensa periytyy.

Jäämistä- ja verosuunnittelu tarjoavat useita laillisia keinoja minimoida perimyksestä aiheutuvia veroseuraamuksia. Samoin jäämistösuunnittelun avulla voidaan turvata oman tahdon toteutuminen sen suhteen, kenelle omaisuus siirtyy jäämistösuunnittelijan kuollessa.

Jäämistö- ja verosuunnittelun välineitä ovat esimerkiksi testamentti, lahjakirja, henkivakuutukset sekä avioehtosopimus. Käymällä läpi asiakkaan kokonaistilanne voidaan laatia suunnitelma, jonka avulla omaisuus periytyy toivotuille tahoille mahdollisimman pienin veroseuraamuksin. Toki lainsäädäntö asettaa tiettyjä rajoja testamenttausvapaudelle, joista ehkä tunnetuinon rintaperillisen oikeus lakiosaan.

Jäämistä- ja verosuunnittelun kannattavuutta voi havainnollistaa tapausesimerkin avulla:

58- vuotiaat A ja B ovat naimisissa. Heillä on yhteiset lapset C ja D. Puolisot asuvat vuokra-asunnossa ja heillä molemmilla on pankkitilillä säästöjä 20 000 euroa eli yhteensä 40 000 euroa. Tämän lisäksi A omistaa 250 000 euron arvoisen kesämökin, jonka hän on perinyt vanhemmiltaan. A:n vanhemmat ovat määränneet omalla testamentillaan, että A:n aviopuolisolla ei ole avio-oikeutta kesämökkiin.

A:n ja B:n avio-oikeuden alaisen omaisuuden yhteenlaskettu säästö on 20 000 € + 20 000 € eli 40 000 €. Tästä lesken osuus on puolet ja A:n perillisten osuus on puolet. Lisäksi C ja D perivät A:n avio-oikeudesta vapaan omaisuuden eli kesämökin. Näin sekä C:n että D:n perintöosuus on (20 000 € + 250 000 €)/ 2 = 135 000 €. Perintöveroa kumpikin maksaa 13 250 €, eli molemmat yhteensä 26 500 €.

Jos A olisi elinaikanaan laatinut testamentin, jolla hän olisi määrännyt B:lle käyttö- ja hallintaoikeuden kesämökkiin, olisi perintöverotuksessa mökin arvosta tehty hallintaoikeusvähennys. Vähennyksen suuruus olisi ollut 10 x 0,03 x 250 000 € = 75 000 €. Näin sekä C:n että D:n perintöosuuden verotettava arvo olisi ollut (20 000 € + (250 000 €-75 000 €))/ 2 = 97 500 €. Perintöveroa kumpikin olisi maksanut 8 375 €, eli molemmat yhteensä 16 750 €.

Mökkiä koskevan käyttö- ja hallintaoikeustestamentin tekeminen tässä tapauksessa olisi säästänyt perintöveroissa 9 750 €. Lisäksi leskelle olisi taattu oikeus käyttää kesämökkiä myös puolison kuoleman jälkeen. Tämä leskelle jäänyt käyttöoikeus ei olisi vaarantanut mökin säilymistä suvussa, koska lesken käyttöoikeudesta huolimatta pariskunnan lapset olisivat omistaneet mökin.

Johtopäätöksenä voidaan todeta, että jäämistösuunnittelu ei aina vaadi kalliita ja monimutkaisia toimia. Ja että jäämistösuunnittelupalvelut on tarkoitettu aivan tavallisille ihmisille.